Visuvi-huivi – lämpöä ja kauneutta elämään

Jokainen Visuvi-huivi on yksilö

Jokainen suunnittelemani ja tekemäni Visuvi-huivi on yksittäiskappale. Värit ja värien rytmi sekä sidos, loimen ja kuteen yhteensitoutuminen, vaihtelevat. Olen nimennyt huivit ja useimmat nimet nousevat luonnosta, josta olen saanut myös monet vaikutteet. Olen kutonut huivit kangaspuilla Visuvedellä, Ruovedellä.

Huivi on naisen ja miehen ikiaikainen vaatekappale. Se lämmittää mutta myös kaunistaa. Huivi kertoo kantajansa persoonasta. Visuvi-huiveissa yhdistyvät hyöty, estetiikka ja ekologisuus.

Villaa, alpakkaa ja silkkiä

Visuvi-huiveissa olen suosinut kotimaista villaa sekä kotimaisia pienkehräämöitä laadun ja ekologisuuden vuoksi. Erityisesti olen käyttänyt alkuperäisrotumme suomenlampaan villaa, mutta huiveissa on myös kainuunharmaksen villaa. 

Villan ohella Visuvi-huiveissa on silkistä ja alpakasta kehrättyä sekoitelankaa ja myös puhdasta silkkiä. Kuten villassa myös silkissä kiehtoo sen ominaislaatu: kiilto ja paino. Käyttämäni silkki-ja alpakkalangan (70 % babyalpakkaa, 30 % mulperisilkkiä) olen hankkinut brittiläiseltä pienkehräämöltä, jonka alpakkalanka tulee Perusta. Värjäämättömän mulperisilkin olen tilannut Italiasta.

suomenlampaan karitsa

Luonnonväreillä värjättyä lankaa

Loimissa olen käyttänyt useimmiten villan luonnollisia värejä (valkoisesta mustaan ja ruskean eri sävyjä). Värit Visuvi-huiveihin olen saanut luonnosta; olen värjännyt lankoja luonnonväreillä. Suomen luonnossa kasvaa monia värikasveja ja -sieniä: pietaryrttiä, kuismaa, koivua, nokkosta, seitikkejä ja orakkaita, vain joitakin mainitakseni. Nykyään Suomessa viljellään myös värimorsinkoa, josta saa kotimaista indigoa. Omalla kasvimaalla olen kasvattanut japaninväritatarta, jonka indigolla olen niin ikään värjännyt lankoja Visuvi-huiveihin. Kotimaisten värikasvien rinnalla olen värjännyt myös perinteisillä ulkomaisilla luonnonväreillä kuten krapilla, kokenillillä (intialaisella) indigolla.

Ympäristöystävällisesti Suomen luonnosta saa parhaiten keltaisen ja vihreän eri sävyjä, mutta yksi värien kuningatar meillä kasvaa havumetsän sammalikossa: väriseitikki. Veri-, palttu- ja verihelttaseitikkien väriskaala on tiilenpunaisesta hempeään oranssiin.

Kasvit sisältävät väriaineita vaihtelevasti riippuen siitä, millaisessa maaperässä ne ovat kasvaneet, paljonko ne ovat saaneet vettä ja valoa ja milloin ne on kerätty. Ja toki myös itse värjäys ja värjättävä materiaali vaikuttavat lopputulokseen. Yllätyksellisyys on osa kasvivärjäyksen viehätystä.

Sidokset

Huivien pintakuvio syntyy sidoksesta, siitä miten loimi ja kude sitoutuvat toisiinsa. Perinteiset perussidokset ovat perusta, josta olen suunnitellut variaatioita ja omia sidoksia. Sidoksiin lisänsä tuovat aina tietysti myös materiaalit ja värit. Huivi on rakenteiden ja värien leikkiä, leikkiä pinnalla ja rytmillä – ja myös mielikuvia.

Visuvi-huivien näyttelyt

Visuvi-huiveja on ollut esillä muun muassa Vihreää väriä -näyttelyssä Designmuseossa Helsingissä (21.1.-27.3.2022) ja Suomen käsityön museossa Jyväskylässä (11.9.-5.12.2021). Näyttelyn kokosivat Suomen käsityön museo, Helsingin yliopiston johtama BioColour -hanke, Coloria.net ja Värjärikilta ry. 

Visuvi-huivi Marjatta oli mukana Modus ry:n jurytetussa 20-vuotisjuhlanäyttelyssä Kaari Tampereella (11.-20.5.2021) ja Pirkkalassa (10.9.-11.10.2021).

Lisäksi Visuvi-huiveja on ollut esillä Mäntän ja Oriveden Taito-keskuksissa ja Helsingin Craft Cornerin ikkunanäyttelyssä ja liikkeessä sekä Suvi Design -tapahtumassa Orivedellä ja Moduksen kesä- ja joulutapahtumissa Tampereella.

Pirjo Talvio-Pasanen

Tekijän onni

Luonnonmateriaalit ja erityisesti villa on viehättänyt minua aina. Sen roso ja kiilto vetoavat kuin myös sen kyky imeä väriä itseensä, niin että lopputulos on aina intensiivinen ja hentonakin täysi. Villaa – kuin myös silkkiä – on pakko tunnustella ja käsitellä, käsittää niiden tuntu iholla.

Minulle tekijänä Visuvi-huiveissa yhdistyy monta kiehtovaa seikkaa: kättä ruokkiva materiaali, kasvivärjäys kasvien keruusta värin tarttumiseen lankaan, suunnittelun onni ja vapaus ja toisaalta sidosten ja kankaan rakentamisen (loimenlaitto kangaspuihin) vaatima tinkimätön tarkkuus.

Nimi "Visuvi" tulee Visuvedestä, missä olen suunnitellut ja kutonut huiveja. Lisäksi nimi viittaa kesään; Visuvesi oli alkuun pelkkä kesäpaikka, mutta nykyään paikka merkitsee paljon enemmän ja on ympärivuotisessa käytössä. Visuvi-nimen loppu, "suvi" on kesän synonyymi ja tuo mieleen tietysti valon ja lämmön ja valo, kuten tiedetään, herättää värit.

Polku tähän ja mitä on mutkan takana

Ennen Visuvi-huiveja ehdin tehdä pitkän uran viestinnän parissa, ensin toimittajana, sitten tiedotustehtävissä Tampereen Työväen Teatterissa ja Yleisradiossa ja viimeksi viestintäyrittäjänä.

Viestinnän ohella olen harrastanut käsillä tekemistä ja minua on aina kiehtonut materiaali- ja tekstiililähtöinen tekeminen. Lopulta harrastaminen johti minut opiskelemaan tekstiiliartesaaniksi Ikaalisten käsi- ja taideteollisessa.

Visuvi-huivit ovat olleet monella tavalla unelmien täyttymys, mutta kuuden vuoden projekti taipuu nyt loppua kohden. Ehkäpä teen vielä huivin ja toisenkin, mutta mittakaava ja fokus muuttuvat. Jatkan siis uusien ajatusten parissa työhuoneellani Visuvedellä.

Viime vuosina olen osallistunut pariin Moduksen jurytettuun näyttelyyn toisenlaisilla töillä (tekniikkoina kasvipainanta ja kudonta).

Tänä keväänä osallistun Moduksen näyttelyyn VALO, joka on Galleria Saskiassa Tampereella 26.4.-14.5. Olen mukana kudotulla ja kirjotulla teoksella, jonka nimi kertoo myös materiaaleista: Kirkkohuivi, pyhäleninki ja ruusuikkuna.

Keiden pyhävaatteet leikkasin kuteiksi? Mikä oli heidän tarinansa?

Pirjo Talvio-Pasanen
FM, tekstiiliartesaani
14.4.2025

Visuvi logo