Visuvi-huivi – lämpöä ja kauneutta elämään

Kudon suunnittelemani Visuvi-huivit luonnonmateriaaleista kangaspuilla

Suunnittelen jokaisesta Visuvi-huivista erilaisen. Värit ja värien rytmi sekä sidos, loimen ja kuteen yhteensitoutuminen, vaihtelevat. Nimeän huivit ja useimmat nimet nousevat luonnosta, josta tulevat myös monet vaikutteet. Kudon huivit kangaspuilla Visuvedellä, Ruovedellä. Olen Modus ry:n ja Värjärikilta ry:n jäsen.

Esittelen ja myyn huiveja yleensä henkilökohtaisesti. Osallistun myös tapahtumin, myyntinäyttelyihin ja näyttelyihin. Joulukuussa 2021 Visuvi-huiveja on myynnissä Modus ry:n NytDesign pop-up -kaupassa Tampereen Finlaysonilla, Vooninki-salissa. Myös Ruoveden keskustan Helmessä on huiveja joulukuun ajan.

11.9. - 5.12.2021 viisi Visuvi-huivia on mukana Vihreää väriä -näyttelyssä Suomen käsityön museossa Jyväskylässä. Näyttelyn järjestävät Suomen käsityön museo, Helsingin yliopiston johtama BioColour -hanke, Coloria.net ja Värjärikilta ry.

Kotimaista villaa

Suosin kotimaista villaa sekä kotimaisia pienkehräämöitä laadun ja ekologisuuden vuoksi. Erityisesti käytän alkuperäisrotumme suomenlampaan villaa, mutta huiveissa on myös kainuunharmaksen villaa. 

suomenlampaan karitsa

Kasviväreillä värjättyä villaa, alpakkaa ja silkkiä

Loimissa käytän eniten villan luonnollisia värejä (valkoisesta mustaan ja ruskean eri sävyjä). Värit Visuvi-huiveihin saan luonnosta; värjään lankoja kasviväreillä. Suomen luonnossa kasvaa monia värikasveja ja -sieniä: pietaryrttiä, kuismaa, koivua, nokkosta, seitikkejä ja orakkaita, vain joitakin mainitakseni. Nyttemmin Suomessa on alettu viljellä myös värimorsinkoa, josta saa kotimaista indigoa. Omalla kasvimaalla olen kasvattanut japanin väritatarta, jonka indigolla olen niin ikään värjännyt lankoja Visuvi-huiveihin. Kotimaisten värikasvien rinnalla värjään myös perinteisillä ulkomaisilla kasviväreillä kuten krapilla ja kokenillillä sekä indigolla.

Ympäristöystävällisesti Suomen luonnosta saa parhaiten keltaisen ja vihreän eri sävyjä, mutta yksi värien kuningatar meillä kasvaa havumetsän sammalikossa: väriseitikki. Veri- ja verihelttaseitikin väriskaala on tiilenpunaisesta hempeään oranssiin.

Kasvit sisältävät väriaineita vaihtelevasti riippuen siitä, millaisessa maaperässä ne ovat kasvaneet, paljonko ne ovat saaneet vettä ja valoa ja milloin ne on kerätty. Ja toki myös itse värjäys ja värjättävä materiaali vaikuttavat lopputulokseen. Yllätyksellisyys on osa kasvivärjäyksen viehätystä.

Silkki-alpakkahuivit

Villan ohella käytän silkistä ja alpakasta kehrättyä lankaa ja joskus myös puhdasta silkkiä. Kuten villassa myös silkissä kiehtoo sen ominaislaatu: kiilto ja paino. Käyttämäni silkki-alpakkalangan (70 % babyalpakkaa, 30 % mulperisilkkiä) materiaalit tulevat kauempaa. Alpakan kotimaa on Peru.

Sidokset

Huivien pintakuvio syntyy sidoksesta, siitä miten loimi ja kude sitoutuvat toisiinsa. Perinteiset perussidokset ovat pohja, josta luoda variaatioita ja kokonaan uusia ja omanlaisia sidoksia. Sidoksiin oman lisänsä tuovat tietysti vielä materiaalit ja värit. Huivi on rakenteiden ja värien leikkiä, leikkiä pinnalla ja rytmillä – ja myös mielikuvia.

Pirjo Talvio-Pasanen

Luonnonmateriaalit ja erityisesti villa on viehättänyt minua aina. Sen roso ja kiilto vetoavat kuin myös sen kyky imeä väriä itseensä, niin että lopputulos on aina intensiivinen ja hentonakin täysi. Villaa – kuin myös silkkiä – on pakko tunnustella ja käsitellä, käsittää niiden tuntu iholla.

Olen tehnyt pitkän työuran viestinnän parissa, ensin toimittajana, sitten Tampereen Työväen Teatterissa ja Yleisradiossa ja viimeksi viestintäyrittäjänä.

Viestinnän ohella olen kuitenkin aina harrastanut käsillä tekemistä tai perheen kiireisimpinä vuosina vain tuntenut kaipuuta lajiin. Lopulta vuosien kokeilut erilaisilla materiaaleilla ja tekniikoilla johtivat minut opiskelemaan tekstiiliartesaaniksi Ikaalisten käsi- ja taideteollisessa (2017–2018).

Huivi on naisen ja miehen ikiaikainen vaatekappale. Sen lämmittää mutta myös kaunistaa.  Huivissa yhdistyvät hyöty ja estetiikka. Se kertoo kantajansa persoonasta.

Minulle tekijänä huivissa yhdistyy myös monta asiaa: kättä ruokkivat materiaalit, kasvivärjäyksen koko kiehtova prosessi kasvien keruusta väripigmenttien tarttumiseen lankaan (värisävyä ei voi aina tietää ennakolta), suunnittelun onni ja vapaus ja toisaalta sidosten ja kankaan rakentamisen vaatima tinkimätön tarkkuus.

Visuvi-huivi on tässä ajassa materiaaliensa ja ajattomuutensa takia myös ekologinen teko, niin minulle tekijänä kuin kantajalleenkin.

Visuvi-nimi tulee Visuvedestä, missä suunnittelen ja kudon huivit. Lisäksi nimi viittaa kesään; Visuvesi oli alkuun vain kesäpaikka. Kesän synonyymi "suvi" tuo mieleeni aina valon ja lämmön. Valo herättää värit. Työhuoneeni kello Visuvedellä on näyttänyt jo useamman vuoden kesäaikaa. Vaikka kudon huiveja myös talvella, en näe mitään syytä siirtää viisareita.

Pirjo Talvio-Pasanen
FM, tekstiiliartesaani
Visuvi-huivit
Pointtia Oy

Visuvi logo